Syyskuun elämyspersoona

Konseptisuunnittelija Margit Sjöroos on kehittänyt Stress Free Area® –konseptin, jonka avulla luodaan ylimääräisistä

aistiärsykkeistä vapaita, stressittömiä tiloja. Haastattelussamme Sjöroos pohtii mm. Suomen hyvinvointimatkailun haasteita ja mahdollisuuksia sekä listaa kolme tärkeintä asiaa hyvinvointipalveluiden kaupallistamisessa.

Mihin konseptisuunnittelijaa tarvitaan?

Luomaan monialaisia, monitieteellisiä ja moniaistisia kokonaisuuksia. Konseptisuunnittelija mahdollistaa sen, että innovaatiotoiminnassa otetaan huomioon niin yksityiskohdat kuin laaja kokonaisuus. Hän osaa myös koota ympärilleen omia puutteitaan tukevan työryhmän ja luoda puitteet yhteistyöhön.

Mistä Stress Free Area -konseptissa on kysymys?

Tavoite on vähentää suunnittelun keinoin negatiivisia stressitekijöitä eli negatiivisia aistiärsykkeitä fyysisestä ja digitaalisesta ympäristöstä, jotka vaikuttavat tunteisiimme ja siten tunnelmiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja terveyteen.

Konseptin avulla voidaan tuottaa erilaisia tunnelmia ja vireystiloja moniaistisesti ja aistiystävällisesti tavoitteena tukea ihmisen hyvinvointia.

Kuinka sitä voidaan soveltaa matkailussa?

Siinä on vain mielikuvitus rajana eli vaikka miten! Esimerkiksi hyvinvointimatkailukeskukset voitaisiin luokitella uudenlaisin taso- ja sisältökriteerein pisteyttämällä ne kulttuurisilla, neurofysiologisilla ja ekologisilla pisteillä.

Sovelluskohteena voivat olla esimerkiksi hotellit, vapaa-ajan huoneistot, matkakeskukset, junat ym. kulkuvälineet, ravintolat, kahvilat, hyvinvointikeskukset, kylpylät, kampaamot, ruokalistat, kattaukset, tuotevalinnat, palvelujen sisältö ja henkilökunnan käyttäytyminen (omien stressitilojen tunnistaminen parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja asiakaspalvelua), sisustukset, äänimiljööt, webbisivujen suunnittelu jne. jne. Lista on loputon.

Holiday Club Resorts Oy:n Kuusamon Lampitropiikki viikko-osakehuoneistot ovat yksi esimerkki. 

Stressittömyys yhdistetään hyvinvointiin, nykyisin puhutaan paljon myös wellnessistä. Mitä hyvinvointi sinulle merkitsee?

Sellaista fyysistä, digitaalista ja mentaalista ympäristöä, joka ei tuota turhaa negatiivista stressiä ja tukee vireystilaani eri tilanteisiin sopivalla tavalla. Hyvinvoinnissa yhdistyy aina ekologinen, kulttuurinen ja neurofysiologisen näkökulma. Ydinasia on oppia elämään ahdistus reaaliajassa, silloin on hyvinvoiva, valitsee terveitä ympäristöjä ja ihmissuhteita eikä ajaudu haitallisiin pako-, sijais-, hyökkäys- tms. käyttäytymiseen.

Millaisena näet suomalaisen hyvinvointimatkailun tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet?

Mahdollisuudet ovat hyvät, mutta tarvitaan syvällisempi, monialaisempi ja linjakkaampi hyvinvointimatkailustrategia. Tarvitaan myös rohkeutta luoda persoonallinen linja sekä panostusta luoda tasokas ja tarpeeksi laaja verkosto, jotta Suomesta saataisiin houkutteleva, erityinen ja eri tähtiluokissaan tasalaatuinen hyvinvointimatkailumaa.

Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa hyvinvoinnin kaupallistamisessa?

Rohkeus, viisaus ja nöyryys eli vastuullinen, laajasti asioita tarkasteleva, terveesti itseensä luottava, pitkäjänteinen, rakentava näkemys.

1. Sisältö: Monialainen hyvinvointi, joka yhdistää fyysisen, digitaalisen ja mentaalisen ympäristön neurofysiologisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti tarkasteltuna.

2. Palvelu: yksityis- ja työroolien erottaminen, tiedostettu ja monialainen ihmiskäsitys, korkea palvelutaso tähtiluokituksesta riippumatta.

3. Viestintä ja brandi, joka näkyy ehjänä kokonaisuudessa kautta linjan.

Millaisena näet tulevaisuuden matkailijan Suomessa?

Kotimaan matkailu kasvaa niin ekologisista syistä kuin tarjonnan ja laadun monipuolistumisen ansiosta. Ulkomaiset matkailijat hakevat samoja asioita kuin nykyäänkin: korkeaa tasoa, rauhaa, luontoa, puhtautta eli meillä aina olleita vahvuuksia mutta vielä entistäkin tiedostavammin. Siksi laadun sisällöllistä ja ulkoista ilmenemistä tulee hioa aivan kaikessa.

Kuinka pidät yllä ammattitaitoasi?

Pitämällä itseäni tietoisesti auki uusille ajatuksille. Luen ja opiskelen jatkuvasti sekä teen kokeiluja itsekseni. Lisäksi tuotamme uutta tutkimusta yhdessä mm. Työterveyslaitoksen, Teknillisen Korkeakoulun ja Helsingin Yliopiston kanssa.

Mikä sinun mielestäsi on elämys?

Elämykseen liittyvät tunteet, turvallisuus, haltioituminen ja eläytymismahdollisuus, juuri turvallisuuden tunteen ja rauhan kautta.

Kuinka asemoisit Suomen matkailun ja elämysteollisuuden maailmankartalla?

Suomi voi tulevaisuudessa olla hyvinvointimatkailun kärkimaa ja edelläkävijä, mutta tarvitaan ehdottomasi syvällisempää kokonaisnäkemystä. Tekemistä on myös viimeistelyssä ja palvelussa. Toki hyviä aihioita on kyllä jo joitain olemassa.

Milloin viimeksi itse koit elämyksen? Mikä siitä teki elämyksen?

Se oli hetki, kun en tehnyt mitään, olin täysin läsnä lähimmäiseni luotettavassa seurassa, puhumatta, kumpikin vastuussa itsestään ja toisestaan yhtäaikaisesti. Vastuu itsestä ja toisesta on todella elämistä ja elämyksellistä. Ihmiset ymmärtävät sen keskimäärin liian huonosti.

Elokuun elämyspersoonamme Lea Häyhä kysyy sinulta: Mikä saa sinut innostumaan?

Ihminen, joka kykenee myötätuntoon, vilpittömään kysymykseen, mitä toinen tarvitsee.

Mitä itse haluaisit kysyä seuraavalta Elämyspersoonalta?

Mitä ajattelit tänään lähimmäisenä?