Kesäkuun elämyspersoona

Sveitsiläissyntyinen Petra Kärnä tuli Suomeen suomalaisen aviomiehen mukana. Jo ennen Suomeen tuloaan hän oli ollut paljon tekemisissä suomalaisten kanssa osallistumalla mm. hiihdon MM-kisojen Suomen näyttelyosastojen suunnitteluun. Suomen tultuaan Kärnä opiskeli ja työskenteli omassa neuleyrityksessään 10 vuotta ennen kuin siirtyi Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtajaksi vuonna 2006.

Kärnä on todellinen puuhanainen, jonka toimeliaisuus on palkittu lukuisilla tunnustuksilla Pohjois-Karjalassa: Vuoden Yrittäjänainen (2005), Vuoden Yrittäjä (2006), Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön Kulttuuripalkinto 2007, Vuoden Kulttuuritekijä 2006, Kaupunkikeskustateko (Kaupunkikeskustayhdistys) 2008, Joensuu-palkinto 2008.

Haastattelussamme Kärnä paljastaa yhden tulevaisuuden innovaation.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Nyt vedän Taito Pohjois-Karjala Ry:tä. Se on käsi- ja taideteollisuusalan maakunnan kattava yhdistys, jossa on kaikkiaan noin 30 taito- ja käsityökeskusta. Työ on tietysti paljolti henkilöjohtamista, mutta kehittämistyö on kuitenkin se minun juttuni.

Yksi yhdistyksemme tärkeimmästä tuotteista on käsityö-, matkailu- ja kulttuurikeskus Taitokortteli, joka sijaitsee Joensuun kaupungin sydämessä. Saimme nopeasti hyvällä konseptilla elämää vanhoihin taloihin.

Haasteena on, että paikasta tulee Suomen mittakaavassa tärkeä matkailukohde, verrattavissa Fiskarsin, Kenkäveron tai muun vastaavan kanssa.

Mikä työssäsi on haastavinta?

Suurimmat haasteet ovat ihan arkipäivässä. Käsityön ja siellä erityisesti kudonnan neuvonta on paljon tärkeämpää maakunnan, Suomen ja tietysti ihmisten kannalta kuin mitä ylipäätään kukaan neuvonnan piirissä tajuaa. Kysymys on perinteisten kulttuuriarvojen säilyttämisestä elävällä tavalla, ei museon tapaan. Suomalaisen identiteetin säilyttäminen ja sen sopeuttaminen tulevaisuuteen on suuri haaste. Tarvetta, mahdollisuuksia ja haasteita riittää.

Entä palkitsevinta?

On hienoa, kun luotamme lähtee tyytyväisiä asiakkaita. Toimimme Pohjois-Karjalassa, harvaan asutulla alueella, mistä lähes kaikki palvelut ovat kaikkoamassa. Teemme tavallaan viivytystaistelua, mutta jos saan olla varmistamassa ja ihan pienellä uskolla ja toiveella jopa laajentamassa verkostoamme, olisihan se hienoa.

Luovuudestasi kertoo suklaisen karjalanpiirakan kehittäminen. Mistä sait siihen idean? Kuinka tuote on otettu vastaan? Mitä muita innovaatioita sinulla on suunnitteilla?

Karjalainen suklaapiirakka on matkailutuote, joka vahvistaa myös Taitokorttelin asemaa matkailukeskuksena. Halusin tuoda jotain uutta Pohjois-Karjalan vahvoihin, mutta samalla kuluneisiinkin tunnusmerkkeihin. Kaipa minä katsoin piirakkaa ja Pohjois-Karjalaakin vielä vähän ulkopuolisen silmin, pilke silmäkulmassa kaiken vakavuuden keskellä. Ja samalla haluaisin tehdä Pohjois-Karjalaa tunnetuiksi, siksi etiketin toisella puolella on kuvia Pohjois-Karjalasta ja maakunnan yhteistiedot www.pohjoiskarjala.fi.

Karjalainen suklaapiirakka on ollut uskomaton menestys. Sitä on myyty jo ensimmäisten viikkojen aikana tuhansia kappaleita.

Ja ne uudet innovaatiot. Tulossa on. Sitten kun kudonnasta on tehty megatrendi, olen tyytyväinen. Se muuten tapahtuu ihan lähivuosina. Luin juuri, että saunasta tulee uusi palvelusensaatio Suomeen – sama voisi olla kudonnasta!

Elämyksien kautta on mahdollista oppia uutta, jopa muuttua ihmisenä. Kuinka sinä hyödynnät tätä omassa työssäsi ja toiminnassasi?

Elämähän on elämyksien ketju. Elämykset ovat kokemisen ja varmasti samalla oppimisenkin polku. En kai minä ihmisenä niin kamalasti ole muuttunut tai muuttumassa, mutta olen varmaan kyennyt tuomaan mukanani jotain vaikutteita ja ideoita retkiltäni.

Mistä sen huomaa, että joku on kokenut elämyksen?

Kyllä oikea elämyksen kokeminen tuo isoa tarvetta siitä, että omasta elämyksestä on ihan pakko kertoa muille eikä lainkaan ilman subjektiivista kertaamisen paloa.

Osallistuit huhtikuussa Creative Lapland –seminaariin Rovaniemellä ja tutustuit samalla lappilaisiin matkailuyrityksiin. Mikä oli Lapin-matkasi suurin ahaa-elämys?

Seminaarihan oli ihan huippu. Varsinkin ulkomaiset alustajat olivat erinomaisia. Ajattelin käydessäni, että meillä Pohjois-Karjalassahan on monissa asioissa ihan yhtä hyviä puitteita kuin Lapissa, meiltä puuttuu vaan Joulupukki – tai sitä vastaava markkinointijuttu, joka voisi olla vaikka Kalevala.

Mikä sinua kummastuttaa eniten Suomen matkailussa?

Suomi ei ole massaturismin maa, mutta sitä ei vain ole osattu markkinoida. Puhdas juomavesi ja ainutlaatuinen luonto sekä turvallisuus eivät ole riittäneet tämän kummempaan.

Kuinka asemoisit Suomen maailman elämysteollisuuden maailmankartalla?

No eihän se näy missään. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden positiiviseen muutokseen.

Jos sinulla olisi kaikki raha ja valta, kuinka markkinoisit Suomea maailmalle?

Kutsuisin vaikutusvaltaisia henkilöitä korvasieniretkille, saunaan, uimaan jne. ihan suomalaisen tapaan: Obama, Madonna ja tietysti Robert Redford!

Mikä on unohtumattomin elämys, jonka olet itse kokenut? Mikä siitä teki elämyksen?

Olin Sveitsin Alpeilla kiipeilemässä klo 6 aamulla. Vain lentokoneet piirsivät viivaansa hiljaiseen, täydelliseen kokonaisuuteen. Vaikka se onkin unohtumatonta, voin yhä uudestaan kokea melkein saman Suomessa: Kiihtelysvaarassa, Jäppilässä tai tietysti myös Lapissa.