Maaliskuun elämyspersoona 

Koulutus Kaliforniassa, 15 vuotta vastuuta YLE TV2:n ulkomaisen ohjelmistosta ja kansainvälisistä yhteistuotannoista, ulkomaisten elokuvien ja sarjojen ohjelmapäällikkö Nelosella. Päälle vielä sanomalehtitoimittajan työtä, konsultointia vuorovaikutteisten sisältöjen ja uusien jakeluteiden parissa sekä luennointia ja keskusteluja alan oppilaitoksissa nuorten kykyjen kanssa. Ei ihme, että kansainvälisiin tv-formaatteihin erikoistuneen tv-tuotantoyhtiö Aito Median tuottaja Timoteus Tuovisella on näkemystä siihen, mikä on kansainvälisesti menestyvän tv-formaatin resepti. Entä kuinka Tuovinen asemoi Suomen elokuvamatkailun maailmankartalla?

Mitä Aito Media tekee?

Aito Media on kasvava tv-tuotantoyhtiö, jolla juuri nyt on kuusi sarjaa tuotannossa. Tuotamme sisältöjä lähes kaikille Suomen tv kanaville.

Mikä tekee Aito Mediasta aidon?

Asenne. Teemme sisältöjä suurella sydämellä ja kannamme vastuun tuotteistamme. Emme kaihda vaikeitakaan aiheita ja pyrimme tekemään näkymättömästä näkyvää. Missiomme on ”to save the world – bit by bit!”

Aito Media on erikoistunut formaatti-TV:hen. Mitä on formaatti-TV? Mikä on hyvän TV-formaatin menestysresepti? Kerro esimerkki.

Formaatti on koeteltu ja toimivaksi todettu resepti, jolla tuotannon eri osatekijät sekoitetaan sopivassa suhteessa, lisätään ripaus luovaa hulluutta ja tarvittaessa sovelletaan tuote kohdemaan erityisvaatimuksiin.

Onnistuneita formaatteja on paljon, esimerkiksi The Road Debate. Suomessa se tunnetaan Vaunu-nimellä. Idea on yksinkertainen, kuten menestysformaateissa yleensä: otetaan kaksi täysin vastakkaisia arvoja edustavaa ihmistä ja viedään heidät päiväksi yhteiselle matkalle kesäiseen Suomeen. Vanhassa asuntovaunussa taitetaan matkaa ja päähenkilöt haastetaan kohtaamaan toistensa arvomaailma.

Seurauksena on suuria tunteita ja yhteentörmayksiä. Vastapuolet oppivat ymmärtämään ja parhaimmillaan arvostamaankin toisen näkökulmaa.

The Road Debatessa formaatin muodostaa lähtöidea ja selkeästi määritelty tapa, miten sarja tuotetaan.

Nettisivujenne mukaan TV voi antaa elämyksiä. Miten? Mitä elämys mielestäsi on?

Televisio informoi ja viihdyttää. Se herättää tunteita ja saa ihmiset keskustelemaan näkemästään toisten kanssa. Tv:n tuottama elämys on tunnereaktio: ilo, nauru, kaipaus, suru, epäusko, inho.

Televisiolla on mahdollisuus laajentaa katsojan näkökulmaa ympäröivään maailmaan ja suhteuttaa katsojaa siihen. Parhaimmillaan se lisää ymmärrystä ja auttaa meitä hyväksymään erilaisuutta. Olen sitä mieltä, että samalla kun televisio on ikkuna maailmaan, se on peili, johon voimme heijastaa itseämme ihmisinä.

Aito Media tekee TV-formaatteja kansainvälisille markkinoille. Kuinka eri kulttuurit mielestäsi eroavat elämysten kokemisen suhteen?

Aito on vasta kansainvälistymistaipaleensa alussa. Elämystuotteiden vienti on pitkäjännitteistä työtä ja sitä ei voi tehdä kotitoimistosta käsin, vaan se on tehtävä siellä, missä asiakkaat ovat. Kohdemarkkinoiden tuntemus on välttämätöntä.

Inhimillinen elämys on kaikkialla samankaltainen, korkeintaan siinä on nyanssieroja. Siinä missä eteläeurooppalainen elehtii tunnekuohussaan, pohjoismainen pitää sitä huitomisena. Myös asenteet väkivaltaan vaihtelevat, tai alastomuuteen, mikä on useissa maissa tabu.

Meitä myös naurattavat erilaiset asiat: suomalaisista humala on hauskaa ja englantilaisia huvittaa nähdä mies naisten vaatteissa. Espanjalaisista härkätaistelu on taidetta ja suuria elämyksiä, me pidämme sitä eläinrääkkäyksenä.

Suomalaisten pitäisi keskittyä tarjoamaan meille ominaisimpia elämyksiä: hiljaisuutta, puhtautta, luontoa, jne.

Olet mukana kehittämässä elokuvamatkailua Suomessa? Mitä on sinun mielestäsi on elokuvamatkailu? Anna konkreettinen esimerkki kuinka matkailuala voi hyötyä elokuva- ja TV-tuotannoista?

Elokuvamatkailu-sanassa minua häiritsee se, että puhumme kahdesta eri asiasta. Yhtäältä on elokuvien, tv-ohjelmien ja ylipäätään sisältöjen tuottajien reissaaminen, toisaalta turismi, joka hyödyntää näitä tuotantoja. Mikä näitä kahta kohderyhmää sitten yhdistää?

Tuottajat kaipaavat paikallista osaamista, kuvauspaikkoja, parkkipaikkoja, avustajia, jne. Näitä heille tarjottakoon. Se on perinteistä filmikomissiotyötä.

Vasta riittävän suuret ja näyttävät tuotannot kiinnostavat ”elokuvamatkailijoita” eli ihmisiä, jotka haluavat jatkaa elokuvan tai tv-sarjan heissä aiheuttamaa tunne-elämystä vierailemalla kuvauspaikoilla.

Mitkä ovat elokuvamatkailun suurimmat haasteet?

Edelliseen liittyen, elokuvan tai tv-sarjan pitää olla riittävän suuri, jotta se saisi matkailun kannalta merkittävät määrät ihmisiä liikkeelle. Suomessa ei ole tuotettu Tarua sormusten herrasta tai James Bondia, siispä meidän täytyy nojautua omiin vahvuuksiimme.

Kotimaisilla tuotannoilla voimme houkutella kotimaan matkailijoita. Taivaan tulet tuo turisteja Kemijärvelle mutta ilman kansainvälisiä suurelokuvia emme saa tänne ulkomaisia teemamatkailijoita.

Kuinka realistista on houkutella kansainvälisiä megatuotantoja kalliiseen Suomeen? Bollywoodin intialaistuotannot on jo napannut Sveitsi, mikä ei ole halpa tuotantomaa sekään… Suurin haaste on vastata siihen, mikä erilaistaa Suomen muista maista houkuttelevana tuotantopaikkana.

Kuinka asemoisit Suomen elokuvamatkailun maailmankartalle? Anna kolme konkreettista vinkkiä kuinka Suomi voi pärjätä globaalissa kilpailussa?

Globaalissa kisassa Suomi ei ole pärjännyt Australialle tai Etelä-Korealle, missä valtiovalta on halunnut rakentaa kiinnostavan tuotantoinfran. Uudessa Seelannin jylhät maisematkaan eivät yksistään riitä, maa on tarjonnut myös vankkaa osaamista.

Tässä kolme vinkkiäni:

1. Suomi on korkean teknologian maa. Tarjotaan kansainvälisille tuottajille ylivoimainen kapean sektorin osaaminen, esimerkiksi maailman nopeimmat nettiyhteydet kuvatun materiaalin siirtoon tai lyömätön kuvan tietokonemallinnus.

2. Tuotteistetaan suomalainen valo. Keskiyön aurinko, talven sininen hetki, kaamospimeys, revontulet; kuka tahansa kuvaa tekevä tuottaja voi tunnistaa näiden ainutlaatuisuuden ja mahdollisuudet tarinan kerronnalle.

3. Raha. Tehdään Suomesta tuottajien veroparatiisi, joka tarjoaa taloudellisia yllykkeitä, tukia ja rahan arvoisia yhteyksiä ympäri maailman. Tämä sijoitus tulisi varmasti takaisin välillisinä tuottoina.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Katsoja. Ajattelen aina sitä ihmistä, joka haluaa katsoa tuottamaani ohjelmaa. Miksi se kiinnostaa häntä? Mitä se hänelle antaa? Onko siitä iloa, hyötyä, herättääkö se katsojassa tunteita?

Ilman elämyksiä sisällön katsominen on purukumia silmille. Jos televisio on vain ajantappoa, mene hyvä ihminen ulos kävelemään, seurustele kavereittesi kanssa tai lue jotain!

Mikä työssäsi on haastavinta?

Monesta langasta kiinnipitäminen on haastavinta ja hauskinta. Samalla kun mietin jonkin esitetekstin sanamuotoa, arvioin miten jokin tuoteidea vastaa ympärillämme oleviin heikkoihin signaaleihin. Haastavinta on ratkoa, mikä meidät saa tikittämään tulevaisuudessa.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

En tee tarkkaa eroa työn ja vapaan välillä. Aina kun katson televisiota, olen "töissä", samoin elokuvissa istuessani. Jos kysymys kuuluu miten rentoudun, niin vaikkapa ruokaa laittaessani. En koskaan käytä reseptejä enkä osaa tehdä samanlaista ruokaa kahdesti. Jokainen ateria on elämys!

Kesäisin ajan moottoripyörää ja tyhjennän mieleni pinnan alla; olen harrastanut sukellusta pitkään. Laulan myös parissakin kuorossa ja kvartetissa. Olen bassobaritoni.

Milloin viimeksi itse koit elämyksen? Mikä siitä teki elämyksen?

Tänä aamuna olin järven jäällä koiran kanssa. Aurinko oli lämmittänyt hankea niin, että siitä nousi sankka valkea usva. Jääsumu kirkkaansinistä taivasta vasten oli vaikuttava näky. Jotain tällaista koen lähes joka päivä; elämyksien varalta pitää olla oma vastaanotin auki.

Helmikuun elämyspersoonamme, ruotsalaisen elämystalouden maisteriohjelman vetäjä ja ohjelmapalveluyrittäjä Hans Gelter kysyy sinulta: Miksi Suomi on menestynyt niin hyvin elämystaloudessa?

Hans on kohtelias, miten niin Suomi on menestynyt? Mehän olemme vasta alussa! Kyllä tähänastiset saavutuksemme perustuvat suomalaiseen aitouteen ja rehtiyteen. Pidämme lupauksemme. Asiakkaan voi pettää vain kerran.

Mitä sinä haluaisit kysyä seuraavalta Elämyspersoonaltamme?

Millaisia elämyksiä ihmiset tulevaisuudessa haluavat? Anna esimerkki, miten toiveet poikkeavat nykyisin tavoitelluista elämyksistä.