Toukokuun elämyspersoona

Tervolasta kotoisin oleva Rauno Posio on paljasjalkainen lappilainen, joka päätyi liikunnanohjaajan koulutuksen kautta harjoittelijaksi Lapin Safareille. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien mies tunsi olevansa oikealla alalla. Suomen vanhimman ja Pohjoismaiden suurimman ohjelmapalvelutalon toiseksi pääomistajaksi ja markkinointijohtajaksi päätynyt Posio uskoo, että kansainväliset elokuvatuotannot voivat tuoda Lappiin toisen joulunkaltaisen sesongin.

Millaisia elämyksiä Lapin Safarit tarjoaa?

Elämykset tarjotaan pääsääntöisesti luonnossa, turvallisesti ja helposti, niin että asiakas pääsee itse osallistumaan, oppimaan ja nauramaan. Tavoitteemme on luoda asiakkaiden kanssa yhdessä elinikäisiä positiivisia muistoja.

Joulupukki on hyvä ystävämme, sillä 40 % liikevaihdostamme tulee joulusesongista. Lumiaika on muutenkin tärkeä, sillä se osuus liikevaihdosta on 85 %. Kesässä riittää vielä tekemistä. Tuotteet ovat olemassa, mutta niitä varten pitää löytää uutta asiakaskuntaa.

Miten elämykset otetaan huomioon tuotekehityksessänne?

Ensin tutkimme mitä markkinoilla kaivataan. Juttelemme yhteistyökumppaneiden kanssa ja teemme näin tuotekehitystä yhdessä asiakkaan kanssa, sillä heidän tarpeensa ovat yhtenä tärkeänä lähtökohtana tuotekehitykselle.

Tärkeää on se, että kaikessa mitä tehdään tulee olla juuret ja kantava pohja Lapissa. Emme halua mitään mikkihiiri-juttuja, vaan tuotteidemme tulee perustua paikalliseen tarustoon, luonnonilmiöihin, elinkeinoihin ja persooniin.

Lapin Safareiden asiakkaat ovat pääasiallisesti ulkomaalaisia. Miten eri kulttuurit eroavat elämysten kokemisen suhteen?

Yleistäen voi todeta, että eurooppalaiset haluavat kokea ja oppia uusia asioita itse tehden, kun taas esimerkiksi kiinalaisille ja intialaisille elämykseksi riittää usein pelkkä uusien asioiden katselu ja valokuvaaminen. Japanilaisille elämys on yhtä kuin revontulet.

Mistä sen näkee, että joku on kokenut elämyksen?

Uskomme, että elämyksen peruselementit ovat kasassa kun asiakkaamme oppivat, osallistuvat ja nauravat. Tavoitteemme on, että ihminen osallistuu elämyksen syntymiseen itse tehden, oppii esimerkiksi luonnosta tai uskaltaa tehdä jotain mitä ei ole aiemmin uskaltanut, ja että se vielä saa hymyn huulille.

Vaikka elämys on hyvin henkilökohtainen kokemus, johon vaikuttaa henkilön tausta ja vireystila, on oppaalla aina tärkeä rooli elämysten syntymisessä. Tarvitaan iloisuutta, avoimuutta, palvelualttiutta ja eläytymistä asiakkaan maailmaan. Potunkeittoonkin voi asennoitua monella tavalla.

Periaatteessa 80 % tuotteesta on teknistä toteutusta, loppu on eläytymistä esimerkiksi lapsen joulumaailmaan. Teknisen toteutuksen on oltava oppaan selkäytimessä, palveluhetkissä eläytyminen on näkyvä ja tärkein osa asiakkaan elämyksen kannalta.

Moottorikelkkailu on Lapissa melkoinen bisnes, mutta myös ristiriitaisia intohimoja aiheuttava väline. Voiko motorisoidulla laitteella tuottaa elämyksiä?

Moottorikelkkailu ei meillä ole itseisarvo vaan tapa päästä paikkaan, jossa koetaan asioita. Asiakkaat jotka tulevat vain ja ainoastaan kelkkailun takia ovat tosi harvassa.

Moottorikelkalla pörrääminen ei yksin tuota elämystä. Tarvitaan luonnon kokemista, itse tekemistä, oppaan ja lappilaisen kulttuurin kohtaamista.

Täytyy myös muistaa, että liikuntarajoitteisille moottorikelkka on tärkeä väline päästä kokemaan luontoa.

Tilastot tosin osoittavat, että koiravaljakkoajelut, hiihtäminen ja lumikenkäily ovat koko ajan kasvamassa asiakkaiden mielenkiinnon kohteina.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Elämysten kokeminen asiakkaiden kautta, uudet haasteet niin omistajuuden kuin oman työvastuun näkökulmasta, upea ympärillä oleva osaajajoukko, Lapin matkailun tulevaisuuden näkymät...

Olet osallistunut järjestämiimme elokuva- ja sisällöntuotantoalan seminaareihin. Mikä ollut suurin ahaa-elämyksesi?

Elokuva-alan tarjoamat mahdollisuudet Lapin matkailun ja erityisesti kesäsesongin kehittämiseen innostavat minua valtavasti. Uskon, että tässä meille avautuu mahdollisuus toiseen "joulusesonkiin".

Tarvitaan kuitenkin paljon yhteistyötä ja yhteisiä ponnistuksia. Elokuvakomission vauhtiin saaminen niin, että yritykset ovat laajalti mukana, on erittäin tärkeää.

Elokuvatuotantojen matkailullisista hyödyistä on lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä. Uuden Seelannin matkailijoista 4 % matkustaa maahan Taru sormusten herrasta -elokuvan vuoksi. Luku saattaa kuulostaa pieneltä, mutta todellisuudessa puhutaan valtavasta määrästä matkailijoita. Bollywood-tuotannot ovat puolestaan lisänneet merkittävästi intialaisturistien määrää Sveitsissä.

Millaisen elokuvan itse tekisit?

Olen innostunut maahisista, joihin liittyvä tarusto on todella rikas saamelaisten keskuudessa. Ehkä aiheena voisi olla jonkinlainen lappilainen röllipeikko.

Miten Lapin safarit on valmistautunut elokuvatuotantoihin?

Olemme kouluttaneet henkilökuntaamme. Pitkäaikaisista, 10-15 vuotta palveluksessamme olleista oppaista tulee pienellä koulutuksella valmis elokuvatuotantojen työntekijä.

He tietävät oman toimintaympäristönsä maastot - mistä päin aurinko nousee tai laskee maisemaan nähden, millaiset ovat tuuliolosuhteet, missä parhaat kalapaikat sijaitsevat, tai miten joki käyttäytyy. Asioita, jotka ovat tärkeitä elokuvatuotannoille. 

Millainen on mielestäsi Rovaniemen ja Lapin matkailun nykytila?

Matkailulla menee hyvin. Miljoonainvestoinnit ovat hyvä ennustettavuuden työkalu. Kun investoidaan, myös markkinointi lisääntyy, mikä tuo lisää matkailijoita. Toivottavasti lisäasiakkaat tasoittavat sesonkeja.

Matkailubisnes on Lapissa vielä varsin nuorta, ja monilla markkina-alueilla Lappi koetaan kiehtovana kohteena, joten tulevaisuuden näkymät ovat hyvät.

Rovaniemen hotellikeskusteluun viitaten haluaisin korostaa, että matkailuelinkeinon kannalta rakennuksen ulkomuotoa tärkeämpää on se, mitä seinien sisällä tapahtuu. Keskustelun pääpainon tulisi olla siinä, millaista palvelukonseptia haetaan ja luoko hotellin toimintakonsepti alueelle uutta työtä ja kysyntää.

Harrastat vapaa-aikanasi mm kaukalopalloa ja lukemista? Eroavatko fyysiset ja henkiset elämykset mielestäsi toisistaan?

Elämys on aina henkilökohtainen kokemus. Sohvanpohjalla koettu lukuelämys voi olla yhtä upea kuin luontoelämys.

Milloin viimeksi koit elämyksen? Mikä siitä teki elämyksen?

Pelasimme kaukalopalloturnauksessa maineikkaassa Del Ponte –puulaakijoukkueessa. Tein ainakin omasta mielestä komian maalin – harvinaista herkkua minulle. Katsomossa olivat vaimoni Tanja ja tyttömme Tiiti kannustamassa siiä. Sitä muistellessa tulee aina vain hymy huulille ja hyvä mieli.

Elämys voi mahdollistaa henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Huhtikuun elämyspersoonamme Juha Tahvonen kysyykin, millaisen muutoskokemuksen sinä haluaisit?

Enemmän tunteja vuorokauteen, lisää päiviä viikonloppuun...

Mitä haluaisit kysyä seuraavalta elämyspersoonaltamme?

Voiko elämys olla kollektiivinen vai onko se puhtaasti henkilökohtainen kokemus? Mikä merkitys ryhmällä on elämyksen voimakkuuteen?